Armani

Harvemmin edes käyn kirpputoreilla, mutta siinä se niiden hohto varmaan onkin. Kun ei juurikaan tongi niitä vapaa-ajallaan niin sen kerran kun sinne eksyy, niin voikin sit löytää mitä vaan.

Olen hiljattain luopunut vanhasta edustamastani nuorisokulttuurista ja uudistan vaatekaappiani välillä jopa tahallaan. On äärimmäisen mielenkiintoista mm. penkoa kippareita, kun hahmottaa vaatteiden ja asusteiden maailmaa aivan eri tavalla kuin ennen. Uudet värit, tyylit, asusteet jne. Awsum ^^

Viime viikolla silmiini sattui tamperelaisella kirpputorilla valkoinen paita, jossa oli helvetin tyylikäs präntti keskellä ”A|X” ja alla ”Armani Exchange.”

Vielä puolivuotta sitten en olisi kiinnittänyt mitään huomiota tähän löytöön, mutta nykyinen itseni osti paidan kolmella eurolla pois. Okei onhan se vähän demaria ostella kirpputoritavaraa, enkä yleensä edes osta mitään t-paitoja, kun ei koskaan tiedä mikä hikoileva möhömaha sitä on viimeksi käyttänyt. Mutta kolme eebiä Armanin t-paidasta oli mielestäni ihan kokeilemisen arvoinen asia.

Kävikin sitten niin, että se paita istu niin täydellisesti ja teksti keskellä näyttää jopa hyvältä päällä. Muutama kierros pesukoneessa, niin teen siitä vielä käyttöpaidan itselleni!!

Olen kateellinen naiselle

Hän on nainen. Hän on lävistetty ja tatuoitu. Hän on ravintola-alalla. Hän on lyhyt, atleettinen ja tumma. Hänessä ilmenee yli-inhimillinen itsevarmuus ja konkreettinen nihilismi. Hän on täydellinen.

Hän ei aiheuta mitään haluamista tai muuta vetovoimaista tuntemusta, sillä se olisi täysin itsemurhatehtävä. Hän on tullut muutaman kerran vastaan Tampereen yössä. Nähdessäni hänet, hän ei siis aiheuta mitään vetoa, ainoastaan suurta kunnioitusta ja tiettyä kateutta: Miesten boxerit, maastohousut, atleettinen vartalo, täydellinen tukka sivuilta lyhyt, päältä ja takaa pitkä sävytettynä mustan kautta tummaan kultaan, se on vain yhdistelmä josta jokainen lepakkonainen voisi vain unelmoida. Ja ehkäpä juuri tästä syystä nainen, joka voisi milloin vain pokata kenet vain naisen, aiheuttaa pelonsekaista kunnioitusta kenessä tahansa miehessä, joka hänet näkee.

Hän ei katso ketään, hän ei hymyile kenellekään, hän ei flirttaa, hän vain hoitaa työnsä ja palaa kotiinsa onnellisena koska hän on täydellinen.

Tarvitsen uudet kengät

Prologi kenkiin alkaa jo kaukaa Jack and Jonesilta, kun olin ihan heittiyksissään selaamassa farkkuja. Siinä rivin päässä roikku sit sellaset tummat kunnolla kulutetut farkut, jossa oli vähän jotain maaliakin sotkettu hillitysti sinne tänne. Jokin hetken mielijohde sai sovittamaan niitä ja toinen samanlainen ostamaan ne!

Kaahailin äkkiä kotiin ja vetäisin farkut suoraan jalkaan. Kaapista t-paita päälle, vyö, hampaiden pesu ja pari sumautusta Gaultierin  Le Malea kauluksiin. Olin eteisessä juuri lähdössä ulkoiluttamaan uusia farkkujani, kun tajusin, et perkele. Mulleioo mitään kenkiä näiden farkkujen kanssa.

Olin koko pienen ikäni pärjännyt New Rockin maihareilla. Tai no en ihan koko ikääni, kun jouduin viime kesälle ostamaan kävelykengät shortsien kanssa, mutta kengät olivat nyt parin molempien kappaleiden pohjasta puhki! Rockit olivat aina niin universaalit. Ne menivät kaikkien rentojen lahkeiden alle ja muiden housujen kanssa lahkeet sai särmättyä aggressiivisen näköisesti maiharin varteen. Mutta nyt oli lievästi sanottuna toimintamallikriisi päällä. Onneksi perintönä puolustusvoimilta kaapissa oli valtion viralliset juhlakengät jotka toimivat hätävarana, siihen saakka että kaivoin kirpputorilta sellaset miehekkäät kävelytarralenkkarikengät, joita voi käyttää näiden Jack n’ Jonesin farkkujen kanssa.

Tilanne on siis hetkeksi ohi, mutta tämä oli vain lykkäystä sille tosiasialle, että tarviin oikeesti kunnon kävelykengät viimestään kesäksi.

Nyt aukeaa miesten vaiettu maailma

Pitäs tehä varmaan jotenkin dramaattinen pelinavaus.. No kai tässä nyt voisi perustella, että miksi sitä nyt tulee tänne nettiin avautumaan asioista, joista ei (muka) tiedä yhtään mitään.

Ensin koitin pitää suuni kiinni ja siitähän ei tullut yhtään mitään. Seuraavaksi aloin lisäillä muistiinpanoja ja julkaisuja nuorison suosimaan sosiaaliseen mediaan, mutta se ei käyttötarkoitukseltaan vastaa taas mitenkään elämän epäreiluuden vuodattamista. Tässä vaiheessa päädyin tilanteeseen, jossa ominaiseen tapaani kerron mielipiteeni muille haluttiin sitä kuulla tai ei ja pidän sillä perusteella Cosmopolito- blogia tällä paikalla.

Naiset, sex and the city ja kaiken maailman naistenmuoti jyrää blogitilastoilla niin lujaa, että miesten maailma on rehellisesti sanottuna alakynnessä. Maailman suosituin nuorten naisten lehti, Cosmopolitan, jakaa naisille vinkkejä siitä millaisia kaikki miehet ovat, miten niiden käyttäytymistä ja kehonkieltä tulkitaan sekä miten niistä koulutetaan siedettäviä ihmisolentoja! Tästä sainkin loistoidean ja jos nyt vähänkään kielistä mitään ymmärrän räätälöin tästä ihQsta mies-/muotioppaasta maskuliinipäätteisen erisnimen Cosmopolito, jota blogini kantaa.

Ei ole enää naisten yksinoikeus ylianalysoida vastakkaista sukupuolta, listata kaupungin kovimpia bileitä ja kuumimpia naisia, kertoa mitä vaatteita on ostanut ja mistä, mitä harrastuksia edustamallaan sukupuolella on.

Minä olen tamperelainen mies ja kerron sen mitä et kuvitellut miehen edes ajattelevan.